6. maaliskuuta 2012

Yllätys keikka

Eilen kattelin tosiaan ダウナー (DOWNER) kotisivuja ja luin vähän jäsenien blogeja, koska haluan tosiaan mennä niiden instore eventtiin. Huomasin sitten siinä, että mitä helkuttia, niillähän on keikka huomenna (eli tänään)! Ei vaan ollu tollasta keikkaa siellä sivuilla sillon, kun ennen matkaa joskus helmikuun alussa kattelin eri bändien kotisivuja. Koko eilisen päivän ja tänäänkin aamulla pähkäilin vielä, että menenkö vai enkö mene. Kun se ei tosiaan ollu DOWNERIN oneman live, vaan siä oli muitakin bändejä, muun muassa Ap(r)il ja DEZERT, niin mietin kauheesti, että kannattaako vai ei.

Aamulla heräilin siinä yheksän aikaa, Niina nukku aina puol yhteentoista asti, mutta ehdimpä siinä kuunteleen musiikkia ja lakkailin kynnetkin aamulla uudestaan. Ja jotenkin meidän huone on ajatunu kaaokseen; ja noissa kuvissa se näyttää pahemmalta, mitä oikeesti on.



Aurinko alko pikkuhiljaa paistaan taivaaltakin, ja voi että sit kun lähettiin siinä yhden aikaa Shinjukuun päin niin ulkona oli ihana ilma! Selkeesti yli 15 astetta lämmintä ja aurinko paisto, mulla tuli ihan kuuma mun kevättakin kanssa. Tässä kuvia meijän talon pihalta.


Tosta "ovesta" noustaan portaat niin siellä on meidän kämppä käytävän perällä



Toi meijän talo on tän talon tuolla takana, tosta portista mennään sisälle.

Otin myös kuvia tossa matkalla Koenjin asemalle.












Mentiin Shinjukun postissa käymään, kun posteissa pystyy kuulemma nostaan rahaa. Oltiin tosiaan todettu, että ehkä olis hyvä hakee pikkusen lisää, niin käytiin katsomassa ja kaikki suju hyvin! Mentiin postille ja siellä oli pitkä rivi ATM:iä ja hetken pähkäilyn jälkee uskaltauduttiin yhdelle niistä ja nosto suju tosi helposti. Valittii kieleks englanti ja sitten syötettiin vaan kortti ja vahvistettiin että kyseessä on ulkomaalainen kortti. Sitten hyväksyttiin, että saattaa mennä nostosta lisämaksua ja valittiin nosto, sitten pinkoodi, ja sen jälkeen kirjotat summan, mitä haluat nostaa ja painat vaan että ok. Onneks on tehty helpoks!

Rahat saatiin nostettua ja lähdettiin takasin asemalle ja otettiin Yamanote line Ikebukuroon päin. Pysähdyttiin Ikebukurossa, koska käytiin kattomassa, missä se Ikebukuro Edge livehouse on, jos sinne päädyn menemään. Siinä vähän aikaa pyörittiin ja nähtiin vähän jotain esiintyjien näkösiä tyyppejä tupakalla siinä ulkona ja todettiin että joo tässä sen on pakko olla. Nähtiin myös sitten kyltti, että Ikebukuro Edge, eli siinähän se.












Sitten Yamanote line Akihabaraan päin. Yllättävän kauan kesti sinne saapua. Odotin kyllä innolla, että miltä se näytti ja kyllä se aikalailla sellanen oli kun oletin. Ja junasta näin tosiaan, että täälläkin on Book Off myymälä, sinne siis ensimmäisenä.



Tein Book Offista taas ihania löytyjä! Olin jo pitkään halunnu Jealkb:n Invade albumin sen a-painoksen, koska siinä on se live dvd ja tuolla oli niitä hyllyssä! Joten sieltä sen ostin kun hyvään hintaan sai. Lisäks löysin Kagrra,n Miyako Inishie no tobira ja ima... dvd:n ja se oli niin halpa etten voinu kieltyätyä. Näin hyllyssä viä PSC carnival liven 2005 vuodelta vaan 950yeniä! Vähän teki mieli ostaa, mutta jätin sen nyt vielä sinne hyllyyn, jos sattuu jotain muuta järkevää löytyä jossain vaiheessa. Book Offissta siirryttiin Akihabaran "Eletronic town"in puolelle.











Oli meidocafeja, cosplaymyymälää, animefiguureja pilvin pimein, meidoja kadulla mainostamassa, että tulkaa meidän kahvilaan.

Päätettiin, että mitä jos sitä menis syömään hetken pohdiskelun ja kiertelyn jälkeen päädyttiin syömään soba-nuudeleita! Ensin mentiin vaan sisälle sinne, mutta meijän pitikin tilata ja maksaa se heti siinä oven suussa sellasesta automaatista. Siinä sit katteltiin sitä automaattia ja kun osoteltiin jotain ruokia, niin sellanen nainen sano meille, että se on tosi tulinen. Sit oltiin sille että aijaa, kiitos kun sanoit kun muuten oltais tilattu se! Kysyin siltä sit viä, että anteeks miten tätä käytetään ja onneks se autto. Ihania ihmisiä.

Siinä automaatissa on niinkun jokainen ruoka, mitä siinä ruokapaikassa on ja sitten kun tiedät mitä haluat laitat rahan siihen automaattiin. Sitten painat sen ruoan kuvaa minkä haluut syödä ja se automaatti tulostaa sulle sellanen lipun, missä lukee sen ruoan nimi. Jos et halua muuta niin painat sitten sellasta nappia ja se kone antaa loput rahat takasin. Tosi kätevää, ei tartte rahojen kanssa alkaa leikkimään niiden tarjoilijoitten kanssa ja katteleen menua enään pöydässä. Sitten mentiin siihen tiskille istumaan ja annettiin ne laput sille tarjoilijalle siinä ja se huus meijän tilaukset kovaan ääneen, että keittiö kuuli ja hetken kuluttua saatiin ruoat. Tämän päivän ruoka näytti tältä.


Ja oli tosi hyvää! Sitä oli niin paljon etten jaksanu ihan syödä kaikkee. 650yeniä makso.

Siitä sitten ruokailun jälkeen heitin hyvästit Niinalle ja hylkäsin sen Akihabaran maailmaan ja lähdin ite takasin Ikebukuroon, koska kello oli jo neljä ja sinne keikalle pääsis sisälle puol viideltä. Eli kyllä, enköhän mää tienny heti siittä lähtien, kun siitä keikasta luin, että tonne meen kyllä, vaikken sitä myöntänykkää kenellekkää, edes itelleni.



Oli tosi jännää ja erikoista kulkee yksin Tokiossa ja junissa, tykkäsin kauheesti, oli tosi erilainen fiilis. Sitten Ikebekuroon saapuessa aloin olla jo ihan jännitty ja paniikissa, koska mullahan ei siis vielä ollu lippua. Mitään tietoa en nähny netissä, että keikka olis loppuun myyty, mutta mun täytyis joka tapauksessa kysyä, että onko lippuja vielä jäljellä. Menin sinne sitten ja siellähän oli ihmisiä jo ja osa oli päässy sisällekkin.

Siinä sit hetken aikaa kattelin kunnes rohkaistuin kysyy TOSI huonolla japanilla, niin huonolla että vähän hävetti, että onko lippuja vielä ja sain kuulla, että odota hetki kunnes muut pääsee sisälle, niin sit nähdään. Siinä sit odottelin pari minuuttia ja oli siinä näköjään muitakin kellä ei lippua vielä ollu. Sitten meille kaikille sanottii, että juu voitte mennä ja sitten jonotettiin ja maksettiin ovella lippu. Ensin en tajunnu, kun se kysy siinä lippua ostaessa, että ketä oot tullu kattomaan, sitten se kysy toisen kerran niin ymmärsin vastata, että DOWNERiahan minä ja sitten se oli vaan että selvä.

Ikebukuro Edge oli varmaan joku kolmanneksen siittä koosta mitä Shinjuku Blaze oli. Tosi pieni ja sellanen kodikas, ja sinnehän mahtu vaan 250 henkilöä, kun Shinjuku Blazeen mahtu about 800. Aika täynnä se jo oli, ja ihmiset oli levitelly laukkunsa ja takkinsa sinne lattioille kun ei erityisempiä lokeroita ollu. Itekkin laitoin kamppeeni omien jalkojen viereen siihen muiden tavaroitten luokse. Jäin taas vähän sinne taaemmas seisoon, kun siellä oli samanlainen koroke takana, ja siinä näki hyvin lavalla. Kyllä sieltä keskeltäkin olis, mutta siellä oli tosi täyttä aluks. Keikan loppuun mennessä sinnekkin ois kyllä mahtunu, kun osa lähti kotiin jo alkuvaiheilla, mutta seisoin samassa paikassa sitten loppuun asti.

Ja kun luulin tosiaan, että tuolla esiintyy vaan 3 bändiä DEZERT, Ap(r)il ja DOWNER niin siellä olikin niiden lisäks 4 muutakin bändiä. Nyt just en muista nimiä, koska en niistä ollu ikinä aikasemmin ees kuullutkaan.
Oli tosi erilainen live kyllä kun Jealkb, sai ihan erilaisen kokemuksen. Musta oli aluks tosi huvittava kun bändit soittaa aika raskasta j-rockia ja sit yleisö tekee tosi söpöjä furitsuke liikkeitä, heiluttelee käsiään edestakasin ja näin, musta se ei sopinu yhtää ja näytti tosi hassulta. Ja keikan alussa yleisö ei jotenkin ollu kauheesti mukana. Keikkaa eteenpäin mentäessä tuntu että yleisö heräs siinä pikkuhiljaa ja tunnelmaankin tuli sitten. Osa niistä ensimmäisten bändien jäsenista tuli niiden keikkojen jälkeen sinne yleisön luokse vaan jutteleen ja myymään jotain kuvia, veikkasin että ne oli chekejä; ja niiden joukossa oli myös ne tyypit ketkä näin tupakalla sillon aikasemmin päivällä.

DOWNER esiinty vasta toka vikana ja kun mää odotin tän näkösiä miehiä lavalle


niin ne tulikin ihan mustissa vaatteissa ja ihan erilaisissa meikeissä (edit.21.3. jälkeenpäin kun luin niiden blogeja, ymmärsin että se oli vähän kun niiden joku tällanen "toinen bändi" RE:D). Ja vitsi ne oli niiiiiiiin hyvän näkösiä. Ja sit iski niin fiilis päälle ja olin ihan mukana siellä pomppimassa ja heilumassa. Anzu osotteli mua siinä pariin kertaan ja se näytti että "hyvä hyvä" kun menin ihan mukana siellä niissä jutuissa, tosin jossain vaiheessa se yritti saada mua sinne lavan eteenkin kauheesti, mutta en kyllä sitten liikkunu siitä mihkään. Siinä se osotteli mua ja katto ihan suoraan muhun päin ja puhu että "soko no onee-san, mae ni koi!" Sit se sano jotain muuta lisäks, varmaan jotain liittyen siihen et olis ulkomaalainen, koska muutama tyyppi katto muhun ja osottelin vähän itteeni että "minä vai?!" ja olin vaan että apuaaaa, en tule, en tule, en tule. Jäin siihen paikalleni fiilisteleen ja heilumaan. Harmitti kun ne soitti niin vähän aikaa, vähän yli puoltuntia uskoisin. Olisin tahtonu kuulla useempia biisejä kyllä.

Mutta kyllä sen huomas, että olin selvästikin poikkeava näky siellä, koska ne kaikki bändit bongas tän yhden gaijinin sieltä ja tuijotteli välillä vähän pidempäänkin. Mua nauratti se välillä kauheesti. 4 tuntia se koko juttu kesti, ja nyt tinnittää korvat oikein mukavasti, mutta uskon että tää tästä menee yön aikana, ainakin toivottavasti.

Mietin, että nyt jos tässä joku päivä menee johkin niistä DOWNERin instore eventeistä niin tunnistaakohan ne mut siellä 8D

Keikan päätyttyä siinä vartin yli yheksän ostin siitä kuvasetin itelleni ja sain viä mukaani Ikebukuro Edgen lehden ja flyereita. Kävelin siitä sitten Ikebukuron asemalle ja muistin että ainiin, Ikebekurossahan on Tower Records. Olisin halunnu käydä siellä, mutten löytäny sitä mistään. Kiersin vähän siinä ympäriinsä, mutta menin sit takasin asemalle, kun ajattelin kun TR ei löytyny tältä puolelta, niin jos se sattuis oleen toisella puolella asemaa.









Siinä sitten kävelin asemalla, kun joku salaryman sano yhtäkkiä että Konban wa. Meni hetki että mitä vitsiä, kunnes vastasin että no hyvää iltaa. Siinä se sitten kyseli, että mistä päin oon ja vastasin että Suomesta ja se oli että "mitä? Suomesta? Oohh, mulla on tuttuja Suomessa". Olin että "aijaa, oikeesti?" Sitten se sano jotain japaniks, mitä en tajunnu ja sanoin sille että sori, mun Japani ei oo kauheen hyvää ja sit se sanokin yhtäkkiä suomeks, että "minä rakastan sinua" se on sama kun aishiteru eikös vaan? Olin että joo niin on, voi vitsi vähän siistiä. Sen suomalainen kaveri oli kuulemma opettanu sen sille. Sitten se kysy, että mihin oon menossa ja kun en heti osannu vastata niin se luuli että oot eksyny :DD sitten yritin selittää, että en oikein minnekkää, kun kiertelen vähän, mutta en usko että se oikein tajus mitä tarkotin ja sit yritin selittää sille, että etsin eteläuloskäyntiä ja sit vähän kun lähdin meneen kun se lähti eri suuntaan. Se totes että "jya", vähän kun noniin niin (hei sitten) ja määkin että joo nähdään taas. Ihan vitsin hauska, jänniä ihmisiä, mutta oli oikeesti vähän hienoo yrittää puhua japania jollekkin ihan randomille japanilaiselle. Olin niin viä odottanu, että koska joku tulee puhuun mulle sen takia, että oon just ulkomaalainen.

Siinä sitten löysin itäuloskäynnille, kun olin tosiaan tullu eteläuloskäynniltä enkä sinne enään halunnu. Ei siellä mitään oikein ollu, joten lähdin takasin Shinjukuun päin.



Sitten Shinjukun asemalla vaihto Sobu linjaan, missä tuli tietty ihan joku outo juna, niin mun täyty kysyä yhdeltä naiselta, että pysähtyykö tää juna Koenjissa. Ja pysähtyhän se joten kyytiin vaan. Koenjissa kävin matkan varrella kaupassa ja ostin obenton kaupasta. Takasin tulin siinä puol yhdentoista aikoihin ja vieläkin ulkona oli tosi lämmin, hyvin pysty takki auki kulkeen, varmaan joku 15 astetta vieläkin tuolla.

Tällästä tarttui siis tänään matkaan


Ja mikäs tässä on iltaa viettäessä, kun tv:stä tulee joku variety show, missä on Tamura Atsushi

Milla  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti